Uutislistaukseen

Jännittääkö leirikesä?

7.6.2022 09.37

Kesällä on seurakunnissa leiriä leirin perään. Janakkalan seurakunta järjestää kolme koululaisten leiriä ja kuusi rippileiriä. Leirityötä tekee seurakunnassa parikymmentä henkilöä. Heistä kesäteologi Julia Rönkkö, ohjaaja Tytti Koivisto ja rippikoulutyön pappi Markus Juutila kertovat tunnelmistaan ennen leirikesää.

Odotan tulevaa leirikesää todella innolla! Toimin tänä kesänä Janakkalan seurakunnan kesäteologina ja siinä pestissä olen ollut jo viidellä riparilla mukana aiempina kesinä. Omasta riparistani on jo kahdeksan vuotta, mutta tietyt jutut ovat sieltä edelleen hyvin muistissa. Toivottavasti riparilaisillekin tulee kivoja muistoja tämän kesän jälkeen!

Vuoden 2022 riparikesältä odotan isosten vitsejä ja leiriläisiin tutustumista! Leiriläiset kuitenkin ovat se kesän paras juttu. Jännittämisen aiheita kesää ajatellen ei nouse heti mieleen, mutta monesti leiriviikko yllättää jos minkälaisilla juonenkäänteillä! Pian nähdään hauskan leiriviikon merkeissä. En malta odottaa, että päästään palaamaan uudistuneeseen Rantalahden leirikeskukseen!!

 

 

 

 

 






Julia, kesäteologi

Alkamassa on kahdeksas riparikesäni. Kävin oman rippileirini Rantalahdessa 2014 ja tiesin heti, että tämän haluan kokea uudelleen. Vielä silloin en tosin aavistanut, että vajaan kymmenen vuoden kuluttua ripareita olisi takana jo kolmetoista ja edessä vielä ainakin kolme. Vuosien varrella on ollut yksi ripariton vuosi, mutta muuten olen ollut vähintään yhdellä, tai jopa neljällä riparilla vuodessa. Oman riparin jälkeen olin leireillä pari kertaa isosena ja kerran myös apuohjaajana. Sen jälkeen roolini ripareilla on vakiintunut ohjaajaksi, vaikka työnimikkeet ovatkin vaihdelleet työkokeilijasta nuorisotyönohjaajan viransijaiseen sekä kesätyöntekijään.

Ripareiden määrän karttuessa olen tutustunut erilaisiin leiripaikkoihin – suosikkini on tietenkin Rantalahti. Janakkalan seurakunnan kasvattina side Rantsuun on erityinen ja tässä kesässä erityisen jännittävää onkin päästä tuttuun paikkaan, joka samalla on myös uusi. Lisäksi odotan saaristomaisemista nauttimista Kirjaisissa luontoriparilla.

Parasta ripareissa on se, miten leirin kokonaisuuden ja tunnelman muotoutumisessa ihan jokaisella mukana olevalla on tärkeä rooli. Riparilla oppii myös aina uutta (vielä 13 uusinnan jälkeenkin), oli kyse sitten uusimmasta teinislangista tai kirkkotaiteen historiasta. Kuitenkin tärkeintä on se, miten riparilla tuntee, että Jumala on lähellä. Se on tärkeää itselle, mutta erityisen mahtavaa on nähdä, miten rippikoululaiset oppivat tuntemaan Jumalaa. Kehotankin kesän riparilaisia varautumaan näihin asioihin: tulkaa leirille rohkeina osallistumaan, uteliaina oppimaan ja avoimina Jumalalle. Tehdään yhdessä riparista huikea kokemus!

Tytti, ohjaaja

Kun lasketaan isosena, kesäteologina ja pappina olemiset, niin itselläni käynnistyy 11. riparikesä. Yksi kesä jäi aikanaan välistä varusmiespalveluksen takia. Jälleen kerran olen lähdössä leireilemään innokkaalla ja odottavalla fiiliksellä. Riparithan ovat aina yksi kesän kohokohdista.

Itse pääsen nyt ensimmäistä kertaa Rantalahteen vetämään leiriä. Eli minulla ei ole minkäänlaista kokemusta ”vanhasta Rantsusta”. Hauskaa onkin kuunnella muiden kertomuksia siitä, mitä missäkin on ennen ollut ja niin edelleen. Toivon ja uskon, että seurakunnan iso investointi Rantalahden remontointiin kantaa hedelmää jatkossa: nyt kun leirikeskus on ”päivitetty”, niin siellä kelpaa varmasti leireillä.

Tulevassa leirikesässä on ehdottomasti parasta itse leiriläiset. Samaan aikaan myös he luovat jännitystä ja odotusta: miten porukka toimii joukon ja yksilön tasolla? Minkälaisiin tyyppeihin saan tutustua? Osaammeko sanoittaa ydinsanomaamme niin, että 15-vuotiaskin sen ymmärtää? Paljon haasteita, mutta ennen kaikkea mahdollisuuksia.

Erityisesti riparilaisille haluan lähettää sellaiset terveiset, että tulkaa leirille avoimin mielin ja sydämin. Sitä kautta leiristä tulee hieno kokemus ja voimme yhdessä oppia jotain uutta Jumalasta, Jeesuksesta ja itsestämme. Näkyillään!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 


Markus, pappi