Berhällit 1.12.2008
Hei taas pitkästä aikaa! Elämä Ukarumpassa jatkuu entiseen tapaan. Uutisista lukemiimme maailman muutoksiin ja myllerryksiin verrattuna täällä on ollut hyvinkin hiljaista. Konofin sortunut siltapengerkin saatiin korjattua ja silta taas paikalleen, joten kulkuyhteydet maanteitse täältä Kainantuun, Gorokaan ja rannikolle ovat taas normaalit.
Elokuussa meillä oli mahdollisuus osallistua ipilinkielisen raamatunkäännöksen valmistumis-juhlaan Porgeran kultakaivoskaupungissa maan pääsaaren länsiosassa. Kääntäjä oli pastori Terry Borchard Yhdysvalloista. Hän tuli maahan 1960-luvun lopulla luterilaisen kirkon lähetystyön-tekijänä. Työssään hän pian huomasi, että paikalliset tulkit käänsivät hänen saarnojaan ja puheitaan vähän miten sattui ja usein omien puutteellisten käsitystensä mukaan, joten hän totesi, että on tärkeää kääntää Raamattu ipilin kielelle. (Ipilin käännöstyön jännittävistä vaiheista voi lukea lisää artikkelista, jonka Liisa kirjoitti Sanalla Sanoen -lehteen. Lehteä saa tilata WRK:n toimistosta, osoite kirjeen lopussa. Tilausmaksu on vapaaehtoinen.)
Porgerassa saimme nähdä, että vaikka kaivostoiminta tuo tälle maalle vientituloja, se aiheuttaa myös paljon negatiivisia lieveilmiöitä: maakiistoja, heimosotia, prostituutiota, AIDSia. Eri kirkkokunnatkin toimivat usein erillään toisistaan, mutta oli rohkaisevaa kuulla, että juhlia valmistelles-saan kaikki puhalsivat yhteen hiileen, ja se oli ollut niin positiivinen kokemus että yhteis-työn jatkumisesta on toiveita edelleenkin. Kuva: Uudet testamentit menevät kaupaksi.
Jouko: Raamatunkäännösten valmistumisjuhlien lentojen suunnittelijana yhdessä käännöstiimin asettaman koordinaattorin kanssa minulle tuli tilaisuus päästä peruutus-paikalle maan länsiosassa (vielä lännempänä kuin Porgera) pidettävään bimininkielisen Uuden testamentin käyttöönottojuhlaan.
Maanvyörymä vaurioitti Biminin lentokenttää noin viisi vuotta sitten. Kyläläiset päättivät itse rakentaa uuden kentän korkeammalle kahden vuorenharjanteen suippenevaan välitilaan. Sen rakentaminen maaleikkauksineen oli suurtyö väelle. Kenttä, nimeltään Wobagen, valmistui kuitenkin nopeasti. Kentän siirto vaikutti sen, että kyläkin on vähitellen siirtynyt ylemmäksi sen lähistölle. Lähes koko biminin kieliryhmän 2500 jäsentä olivat osallistuneet raamatunkäännösjuhlatalkoisiin jo useamman viikon ajan. Alueita oli kunnostettu ja juhlalava rakennettu. Singsing-tansseja ja kulkueita oli harjoiteltu.
Raamatunkäännösjuhlien lentosäät ovat olleet yleensä hyvät koko neljän vuoden työkauteni aikana. Vieraat ovat aina päässeet juhliin. Niin kävi nytkin, vaikka Wobagenin sää on joskus hyvin oikullinen ja muun muassa aiheutti MAF:n 20-paikkaisen Twin Otter -koneen putoamisen vuorenharjanteeseen helmikuussa 2005.
Me vieraat saavuimme juhlaa edeltävänä päivänä ja meidät toivotettiin tervetulleiksi tanssilla. Uuden testamentin käännöstyötä oli johtanut sveitsiläinen perhe, ja heidän sukulaisiaan ja muita sveitsiläisiä vieraita oli saapunut paikalle jo aiemmin. Ukarumpasta meitä oli runsaat 20 henkilöä. Majoitus oli kaksiluokkaisessa, uudehkossa koulurakennuk-sessa: miehet nukkuivat toisessa luokkahuoneessa ja naiset toisessa.
Juhlat alkoivat aamulla sateisen yön jälkeen. Kalkkisavinen maa oli pehmeää, mutta se ei juuri haitannut. Tanssivia kulkueita tuli eri suunnilta, niin että kohta koko juhlakenttä oli täynnä tanssijoita. Raamatunkäännösjuhlaan kuuluvat puheet, laulut ja tanssit. Kääntäjät avustajineen palkitaan kunniakirjoilla. Uuden testamentin juhlinta ja sen jakaminen on kuitenkin pääasia. Eri kirkkokuntien edustajat olivat ostaneet useampia kirjoja seurakuntiensa tarpeisiin. Ne kirjat oli pakattu puulaatikoihin, joissa niitä on hyvä säilyttää aina silloin kun niitä ei käytetä. Yksityisille henkilöille kirjoja oli myyty n. 500 kappaletta etukäteen, nimelliseen parin euron hintaan, ja nyt ne jaettiin paikalla olijoille nimilistan mukaan.
Juhlallisuudet huipentuvat aina ruokailuun, jossa kaikki saavat syödä tarpeekseen ja mahdollisesti viedä osan ruuasta vielä kotiinkin. Juhlaa varten oli tapettu 34 sikaa. Juureksina oli bataattia ja taroa. Ruuan valmistus muistuttaa rosvopaistin tekoa. Sitä kutsutaan nimellä ”mumu” ympäri maan. Maljamaisesti aseteltujen ja nuotion avulla kuumennettujen kivien päälle asetetaan ensin isoja lehtiä ja sitten lihat ja juurekset, jotka myös peitetään huolellisesti lehdillä. Mumu valmistuu noin viidessä tunnissa. Mumuja oli useita, ja savuineen ne aamulla muistuttivat kaskisavumaalauksia. Ruokaa saatiin odottaa ohjelman keston takia aina klo 14 asti, mutta se kannatti.
Illan pimennyttyä näytettiin ulkosalla biminin kielelle dubattu Jeesus-video. Sähköä siihen antoi pieni polttomoottorigeneraattori. Kuulimme juuri, että heti juhlia seuraavina sunnuntaina biminiläisillä oli uudet kirjat mukanaan kirkossa, ja jumalanpalvelustekstit luettiin yhteen ääneen!
Liisa: Minulla on ollut lähinnä konsultointi- ja muita töitä. Eniten työllisti atan kielen konjunktioiden tutkiminen. Japanilainen Kazuo Hashimoto, joka oli aloittanut Raamatun kääntämisen atan kielelle, kuoli yllättäen kymmenisen vuotta sitten. Työtä jatkoi alun perin lukutaitotyöhön tullut Nozomi Kume kansallisen kääntäjän Gabriel Lupasin kanssa, ja Kazuon leski Chiyoko antoi taustatukea. Käännös oli nyt jo aivan loppusuoralla, mutta atan kielen konjunktioiden ja painotuspartikkelien käytöstä tarvittiin vielä perusteellisempi selvitys. Niiden tutkiminen teetti työtä, mutta lopulta niistä alkoi tulla selvää, ja Gabriel oli selvästi innostunut, kun tajusi, että hänen kielessään on aivan selkeitä sääntöjä siihen, miten noita pikkusanoja käytetään!
Papua-Uuden-Guinean Kielitieteellisen Seuran vuosikokous syyskuussa osui juuri 5-vuotishääpäivämme aikaan, joten päätimme jättää juhlinnan myöhemmäksi. Kokouksessa oli mielenkiintoista tavata sekä paikallisia että ulkomaalaisia kielityöstä kiinnostuneita ihmisiä. Siellä tuli myös taas selvästi ilmi, että SIL:llä on tavattoman suuri vastuu ei ainoastaan Raamatun kääntämisestä vaan myös näiden paikallisten kielten kuvaamisesta, sillä useimpien kielten kohdalla ei ole ketään muuta joka sen tekisi.
Lokakuussa saimme vieraita, kun SLS:n aluekoordinaattori Ulla-Maija Saarilahti ja alue-edustaja Tero Norjanen tulivat käymään. Teron sijoituspaikka on Bangkok, ja jatkossa hän suunnittelee PUG:ssa käyntiä noin kerran vuodessa. Vieraat tapasivat luterilaisen kirkon ja SIL:n johtoa ja täällä työskenteleviä suomalaisia.
Olemme aloittaneet Suomeen lähdön valmistelut: lentoliput on tilattuna! Muista lähtöön ja Suomeen paluuseen liittyvistä asioista kerromme seuraavassa kirjeessä, kunhan itsekin tiedämme niistä tarkemmin.
Kiitos- ja rukousaiheita:
Liisan kyläsisko Wadayak kertoi jokin aika sitten, että vuosien vihanpidon jälkeen hänen kaksi veljeään on tehnyt sovinnon. Pitkän masentavan kauden jälkeen hänellä oli Moron kylästä muitakin hyviä kuulumisia. Entisen työtoverimme Sarorin elämä on ollut kaikin tavoin hunningolla jo jonkin aikaa, mutta nyt hän on mm. jälleen tullut mukaan seurakunnan toimintaan. Mutta Wadayak itse on ollut sairaana ja kaipaisi rohkaisua tavalla tai toisella.
Apulaisellamme Makulla, joka käy meillä kaksi kertaa viikossa, on ollut pitkään kyhmy ja kipuja rinnassa. Tutkimus- ja hoitomahdollisuudet tässä maassa ovat heikkoja, mutta 4.12. hän pääsee tutkimuksiin Kudjipin lähetyssairaalaan noin 5 tunnin automatkan päähän. Mukaan lähtee myös Sina-tytär ja ”turvamieheksi” sukulaispoika.
Joulun sanoma on sanoma Jumalan rakkaudesta ihmiskuntaa kohtaan. Karmeliittaveli Wilfrid Stinissen käsittelee tätä rakkautta laajasti teoksissaan. Ohessa on muutamia poimintoja hänen kirjoituksistaan. - Rakkaus on antamista, vastaanottamista ja rajojen vetämisestä luopumista. Se, joka haluaa vain antaa on tunkeileva, se, joka vain ottaa vastaan on loinen, ja se joka ei anna rakkauden virrata eteenpäin elää itseriittoisena epäjumalana. Rakkaus on myös avoimuutta ja yhteyttä. Persoonasta tulee persoona vain suhteessa toiseen. Minua ei ole eikä sinua ole, ellemme ole ”me”. Kristityn vaelluksen päämäärä on oppia rakastamaan. - Yksinäinen Jumala ei voi olla rakkaus. Jumalassa on kolminaisuuden kolme persoonaa: Isä antaa. Poika vastaanottaa. Pyhä Henki on Isän ja Pojan rakkauden ilmentymä, ulospäin virtaava rakkaus. Ihminen ei ole tämän kolmiyhteyden ulkopuolella vaan sisäpuolella. Maan päälläkin ollessaan Jeesus oli välittömässä yhteydessä Isään (Joh. 8:28-29; 16:15).
Tämän ihmiseksi tulleen Jumalan rakkauden kokemista toivotamme teille kaikille tänä jouluna ja tulevana vuonna
Liisa ja Jouko